Pahan Pastori KTK-II
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Pahan Pastori "Pasi"
rek.n: VH12-018-0776
rotu: suomenhevonen
sukupuoli: ori
syntynyt: 01.08.2012
ikä: 4v *ikääntyy satunnaisesti
väri: musta (Ee/aa), tähti
säkäkorkeus: 156cm
omistaja: Trollby, Fluttershy VRL-12126
kasvattaja: Niina Salmela EVM
koulutustaso: VaB re 100cm, koulupainotus
Pahan Pastori "Pasi"
rek.n: VH12-018-0776
rotu: suomenhevonen
sukupuoli: ori
syntynyt: 01.08.2012
ikä: 4v *ikääntyy satunnaisesti
väri: musta (Ee/aa), tähti
säkäkorkeus: 156cm
omistaja: Trollby, Fluttershy VRL-12126
kasvattaja: Niina Salmela EVM
koulutustaso: VaB re 100cm, koulupainotus
SUKUTAULU (EVM)
i. Kyläpoika e. Hilla-Humma ii. Pappilan Paroni ei. Roisto ie. Ilona ee. Hurmaava Hilma |
jälkeläiset:
1.12.2012 Peikkokylän Pirunmerkki KTK-II myönnetty 30.10.2012 57+72+77+89 = 73,8% - Leimat hyvät. Kehittymätön ja varsamainen ori. Kaunis pään profiili. Takaa korkea. Terävä risti, kantamattoman oloinen selkä. Takasten vuohisissa turvotusta. Toteutus on kaunista maalausmaista tyyliä ja musta hevonen on eloisa. - Hyvä rotuleima ja orileima. Kiiltävä karva, hyvässä lihaskunnossa. Terävä risti, seisoo huonosti arvostelua varten. Alakaulaa. Ilmeikäs ja sopusuhtainen. - Sopusuhtainen, hyväleimainen ori, kertakaikkiaan kaunis katsella. Vasen takajalka vaikuttaa vain hieman täyttyneeltä vuohisen kohdilta. |
LUONNE
Pasi on erittäin vaativa hevonen, kuuma ja itsepäinen. Hoitaessa ei malta pysyä paikoillaan, höseltää omiaan, tutkii taskut ja kokeilee hampailla josko farkkujen peppupuolelta löytyisi joku nami! Tuttujen ihmisten kanssa käyttäytyy vähän paremmin - uusia hoitajatyttöjä taas muljuttaa mielensä mukaan. Onpa tämä oripoika vetänyt perässään kahta siroa tyttöä metrikaupalla tienpientareelle.... ja kieltäytynyt menemästä koppiin ja karannut siinä rytäkässä.
Kentällä koulua mentäessä parhaimmillaan, esteillä ja maastossa energia tiivistyy ja hevonen heittäytyy toisinaan lähes mahdottomaksi (innostuu liikaa). Askelia on vaikea sovittaa esteille, kun ori on sitä mieltä että kaikille esteille kuuluu juosta ja lujaa! Ilmavaraa tosiaan jää, jos hyppy onnistuu... Useimmiten kyllä rysähdetään keskelle estettä ja jäädään ihmettelemään kiukkuista ja pudonnutta kuskia.
Tämmöiset hölmöilyt tahtoisin laittaa nuoruuden piikkiin. Kunhan ikää ja kokemusta tulee lisää, uskon tämän kaverin mahdollisuuksiin pärjätä myös estekisoissa. Painotus on kuitenkin kouluratsastuksen parissa, ja siinä hevonen onkin loistelias. Keskittyy töihin, kuuntelee ratsastajaansa. Liikkeet ovat energiset ja joustavat, matkaavoittavat. Varsinkin lisäykset ovat Pasin omaa alaa. Pasin kanssa tähtäämme vielä korkealle kouluratsastuksen saralla!
SUKUSELVITYS, ©Gibran
i. Kyläpoika on mustanpuhuva suomenhevosori, joka ulkomuodostaan huolimatta oli varsin leppoinen tapaus. Monet ketkä Kyläpojan ensikertaa näkivät luulivat orin olevan kovinkin pahansuopa ja tulinen. 160 senttimetrinen suomenjuntti ei kuitenkaan koskaan tehnyt pahaa kärpäsellekään vaan rakasti hemmottelua ja harjailua. Ratsastettaessa toki hankalampi tapaus - periytynyt isältään - jolloin ei selässä annettu istua kuin vain osaavimmat. Koulun puolella vähän jäykkä, mutta kunhan moottorin sai kunnolla toimimaan alkoi se kevyempi tuntumakin sieltä löytyä. Esteitä ei kovin moni uskaltanut hypätä, sillä Kyläpojalla oli paha tapa kieltää jos ratsastaja vähänkin epäröi tai toi huonosti esteelle. Lisäksi se kuumui todella herkästi oli ratsastajan käsissä kuin tikittävä aikapommi, joka ei vaatisi kuin yhden tamman tarpeeksi lähelle niin sitten mentiin. Maastossa varma kaveri, jonka kanssa oli kiva jolkotella menemään vaikka kuinka kauan.
ii. Pappilan Paroni oli hevonen, jolla istuu nimi kuin nenä päähän. Tältä herralta on Pasi perinyt hankalan luonteensa. Paroni oli tummanruunikko ori, joka oli kyllä kantakirjoissa luokiteltu loistavaksi siitoshevoseksi - niin siis rakenteeltaan... Luonteeltaan Paroni oli itse ilkimys. Se nyki hihasta, polki maata tai ilmaa (tai sitten yritti tähdätä hoitajaa, kuka tietää) ja viskoi harjoja menemään minkä kerkesi. Suuri myöskin kooltaan, sillä korkeutta löytyy 170 senttiä. Tätä hevosta vain isoimmat miehet ja kovapäivimmät naiset saivat käsitellä. Oririimunaru oli ainut talutusvaihtoehto, sillä ei ollut ensimmäinen kerta kun ori kiskoo taluttajan ojaan ja heikolla hetkellä kiskoo itsensä irti. Ratsastettessa yhtä tulinen, mutta taitavalla ratsastaja sai Paronista esiin komean kouluorin.
ie. Ilona oli pieni liinakko suomenhevostamma, jonka herkkä ja lempeä luonne olivat monelle mieleen. Tältä tammalta Kyläpoika on perinyt leppoisan luonteensa. 156 senttimetriä korkea piskuinen suomenhevostamma tykkäsi loikoilla tallissa ja katsella maailman menoa. Huomattiin jo nuorena tamman niin sanottu äitihahmo, sillä hoivasi mielellään tallin muitakin hevosia. Sukimalla ja hörisemällä näille pehmeän lempeällä äänellä. Lapsiratsuksi soveltuva suomenhevonen oli kuitenkin kovin suosittu ratsu jokaiselle. Pienille soveltuvat pehmeät askeleet ja rauhallinen luonne, sekä vaativimmille ratsastajille osasi näyttää vähän sisuakin. Mitä enemmän tältä pyysit, sitä enemmän siinä oli haastetta.
e. Hilla-Humma on ruunikko suomenhevonen isolla S:llä. Hyvin rotutyypinmukainen Hilla on siis luotettava, rehellinen ja vähän jästipää. Jos tamma päätti, että nyt mennään sinne ojaan syömään heinää niin siinä ei kaksijalkaisella taluttajalla ollut paljon sanomisen varaa. Tallissakin osasi olla jästipää. "Kun ei ruokaa ala näkymään ajoissa nostan järkyttävän haloon!" oli yksi Hillan peruspiirteistä. Lisäksi varusteet piti laittaa rauhallisesti tamman päälle eli satulaa ei saanut heittää selkään ja kuolaimet piti olla lämpimät. Muuten ei hommasta tullut yhtään mitään. Korkeutta tältä koulupainotteiselta suomenhevoselta löytyi 154 senttimetriä, mutta askeleet valtavat. Uralla liidettiin menemään ja tamma olikin usein nähtävä upea ilmestys kouluareenoilla. Maastossa vähän säikky, mutta kyllä sen kanssa pärjäsi.
ei. Roisto mikä roisto. Hyvällä tavalla kuitenkin! Roisto oli hieno suomenhevosori, joka oli kanssamme vain sen pienen hetken. Rautias 157 senttimetrinen ori kuoli vain 10-vuotiaana ähkykohtaukseen. Se oli kuitenkin hieno ori ja antoi paljon sinä vähäisenä aikana. Se ehti muutta kaksi kertaa kasvattajansa jälkeen. Valloittavan hömelö ori joutui jos jonkinmoiseen kommellukseen tunkiessaan päätä aidan lautojen väliin tai yrittäessään lähteä eteenpäin ollessaan edelleen kiinni karsinan kaltereissa. Kova napsimaan taskuista herkkuja tai karattuaan karsinasta se juoksi suoraan lähimmälle heinäpaalille. Ratsastettaessa laiska ja sai tällä ominaisuudella monet raivon partaalle. Roisto kun päätti olla liikkumatta niin se ei sitten liikkunut. Esteitä ei pahemmin hypitty, sillä ne eivät selvästikään olleet orin alaa. Koulupuoli luonnistui hyvin kunhan ensin saatiin ne takajalat mukaan eikä laahattu niitä siellä perässä. Lisäksi maastossa tosi varma ja luotettava kaveri.
ee. Hurmaava Hilma oli Kyläpojan tapaan musta suomenhevonen. Sen diivaileva luonne oli täysi vastakohta Roistolle, mutta siitä syntyikin mukavan sopusointuinen tammavarsa. Hilma oli hyvin "omanarvonsa tunteva", joka sitten pisti ruotuun tallin muut tammat ja jotkin hoitajatkin. Sitä piti hoitaa erittäin hennolla otteella ja piti pysyä itse mahdollisimman rauhallisena, vaikka tamman tuittuilukohtaukset olivatkin rasittavia. Tuli huomattua, että oma ärsyyntyminen vain teki ongelmasta isomman. Tämä 155 senttimetrinen kouluratsu oli myös ratsuna erittäin herkkä. Ei se kyllä tarvinnutkaan suurempia apuja, jotta menisi perille. Sen sai kulkemaan mihin halusit aivan pienin ja näkymättömin liikkein. Kun kunnolla oltiin saatu alkulämmittelyt hoidettua mentiin jo suorastaan pelkillä painoavuilla.
Pasi on erittäin vaativa hevonen, kuuma ja itsepäinen. Hoitaessa ei malta pysyä paikoillaan, höseltää omiaan, tutkii taskut ja kokeilee hampailla josko farkkujen peppupuolelta löytyisi joku nami! Tuttujen ihmisten kanssa käyttäytyy vähän paremmin - uusia hoitajatyttöjä taas muljuttaa mielensä mukaan. Onpa tämä oripoika vetänyt perässään kahta siroa tyttöä metrikaupalla tienpientareelle.... ja kieltäytynyt menemästä koppiin ja karannut siinä rytäkässä.
Kentällä koulua mentäessä parhaimmillaan, esteillä ja maastossa energia tiivistyy ja hevonen heittäytyy toisinaan lähes mahdottomaksi (innostuu liikaa). Askelia on vaikea sovittaa esteille, kun ori on sitä mieltä että kaikille esteille kuuluu juosta ja lujaa! Ilmavaraa tosiaan jää, jos hyppy onnistuu... Useimmiten kyllä rysähdetään keskelle estettä ja jäädään ihmettelemään kiukkuista ja pudonnutta kuskia.
Tämmöiset hölmöilyt tahtoisin laittaa nuoruuden piikkiin. Kunhan ikää ja kokemusta tulee lisää, uskon tämän kaverin mahdollisuuksiin pärjätä myös estekisoissa. Painotus on kuitenkin kouluratsastuksen parissa, ja siinä hevonen onkin loistelias. Keskittyy töihin, kuuntelee ratsastajaansa. Liikkeet ovat energiset ja joustavat, matkaavoittavat. Varsinkin lisäykset ovat Pasin omaa alaa. Pasin kanssa tähtäämme vielä korkealle kouluratsastuksen saralla!
SUKUSELVITYS, ©Gibran
i. Kyläpoika on mustanpuhuva suomenhevosori, joka ulkomuodostaan huolimatta oli varsin leppoinen tapaus. Monet ketkä Kyläpojan ensikertaa näkivät luulivat orin olevan kovinkin pahansuopa ja tulinen. 160 senttimetrinen suomenjuntti ei kuitenkaan koskaan tehnyt pahaa kärpäsellekään vaan rakasti hemmottelua ja harjailua. Ratsastettaessa toki hankalampi tapaus - periytynyt isältään - jolloin ei selässä annettu istua kuin vain osaavimmat. Koulun puolella vähän jäykkä, mutta kunhan moottorin sai kunnolla toimimaan alkoi se kevyempi tuntumakin sieltä löytyä. Esteitä ei kovin moni uskaltanut hypätä, sillä Kyläpojalla oli paha tapa kieltää jos ratsastaja vähänkin epäröi tai toi huonosti esteelle. Lisäksi se kuumui todella herkästi oli ratsastajan käsissä kuin tikittävä aikapommi, joka ei vaatisi kuin yhden tamman tarpeeksi lähelle niin sitten mentiin. Maastossa varma kaveri, jonka kanssa oli kiva jolkotella menemään vaikka kuinka kauan.
ii. Pappilan Paroni oli hevonen, jolla istuu nimi kuin nenä päähän. Tältä herralta on Pasi perinyt hankalan luonteensa. Paroni oli tummanruunikko ori, joka oli kyllä kantakirjoissa luokiteltu loistavaksi siitoshevoseksi - niin siis rakenteeltaan... Luonteeltaan Paroni oli itse ilkimys. Se nyki hihasta, polki maata tai ilmaa (tai sitten yritti tähdätä hoitajaa, kuka tietää) ja viskoi harjoja menemään minkä kerkesi. Suuri myöskin kooltaan, sillä korkeutta löytyy 170 senttiä. Tätä hevosta vain isoimmat miehet ja kovapäivimmät naiset saivat käsitellä. Oririimunaru oli ainut talutusvaihtoehto, sillä ei ollut ensimmäinen kerta kun ori kiskoo taluttajan ojaan ja heikolla hetkellä kiskoo itsensä irti. Ratsastettessa yhtä tulinen, mutta taitavalla ratsastaja sai Paronista esiin komean kouluorin.
ie. Ilona oli pieni liinakko suomenhevostamma, jonka herkkä ja lempeä luonne olivat monelle mieleen. Tältä tammalta Kyläpoika on perinyt leppoisan luonteensa. 156 senttimetriä korkea piskuinen suomenhevostamma tykkäsi loikoilla tallissa ja katsella maailman menoa. Huomattiin jo nuorena tamman niin sanottu äitihahmo, sillä hoivasi mielellään tallin muitakin hevosia. Sukimalla ja hörisemällä näille pehmeän lempeällä äänellä. Lapsiratsuksi soveltuva suomenhevonen oli kuitenkin kovin suosittu ratsu jokaiselle. Pienille soveltuvat pehmeät askeleet ja rauhallinen luonne, sekä vaativimmille ratsastajille osasi näyttää vähän sisuakin. Mitä enemmän tältä pyysit, sitä enemmän siinä oli haastetta.
e. Hilla-Humma on ruunikko suomenhevonen isolla S:llä. Hyvin rotutyypinmukainen Hilla on siis luotettava, rehellinen ja vähän jästipää. Jos tamma päätti, että nyt mennään sinne ojaan syömään heinää niin siinä ei kaksijalkaisella taluttajalla ollut paljon sanomisen varaa. Tallissakin osasi olla jästipää. "Kun ei ruokaa ala näkymään ajoissa nostan järkyttävän haloon!" oli yksi Hillan peruspiirteistä. Lisäksi varusteet piti laittaa rauhallisesti tamman päälle eli satulaa ei saanut heittää selkään ja kuolaimet piti olla lämpimät. Muuten ei hommasta tullut yhtään mitään. Korkeutta tältä koulupainotteiselta suomenhevoselta löytyi 154 senttimetriä, mutta askeleet valtavat. Uralla liidettiin menemään ja tamma olikin usein nähtävä upea ilmestys kouluareenoilla. Maastossa vähän säikky, mutta kyllä sen kanssa pärjäsi.
ei. Roisto mikä roisto. Hyvällä tavalla kuitenkin! Roisto oli hieno suomenhevosori, joka oli kanssamme vain sen pienen hetken. Rautias 157 senttimetrinen ori kuoli vain 10-vuotiaana ähkykohtaukseen. Se oli kuitenkin hieno ori ja antoi paljon sinä vähäisenä aikana. Se ehti muutta kaksi kertaa kasvattajansa jälkeen. Valloittavan hömelö ori joutui jos jonkinmoiseen kommellukseen tunkiessaan päätä aidan lautojen väliin tai yrittäessään lähteä eteenpäin ollessaan edelleen kiinni karsinan kaltereissa. Kova napsimaan taskuista herkkuja tai karattuaan karsinasta se juoksi suoraan lähimmälle heinäpaalille. Ratsastettaessa laiska ja sai tällä ominaisuudella monet raivon partaalle. Roisto kun päätti olla liikkumatta niin se ei sitten liikkunut. Esteitä ei pahemmin hypitty, sillä ne eivät selvästikään olleet orin alaa. Koulupuoli luonnistui hyvin kunhan ensin saatiin ne takajalat mukaan eikä laahattu niitä siellä perässä. Lisäksi maastossa tosi varma ja luotettava kaveri.
ee. Hurmaava Hilma oli Kyläpojan tapaan musta suomenhevonen. Sen diivaileva luonne oli täysi vastakohta Roistolle, mutta siitä syntyikin mukavan sopusointuinen tammavarsa. Hilma oli hyvin "omanarvonsa tunteva", joka sitten pisti ruotuun tallin muut tammat ja jotkin hoitajatkin. Sitä piti hoitaa erittäin hennolla otteella ja piti pysyä itse mahdollisimman rauhallisena, vaikka tamman tuittuilukohtaukset olivatkin rasittavia. Tuli huomattua, että oma ärsyyntyminen vain teki ongelmasta isomman. Tämä 155 senttimetrinen kouluratsu oli myös ratsuna erittäin herkkä. Ei se kyllä tarvinnutkaan suurempia apuja, jotta menisi perille. Sen sai kulkemaan mihin halusit aivan pienin ja näkymättömin liikkein. Kun kunnolla oltiin saatu alkulämmittelyt hoidettua mentiin jo suorastaan pelkillä painoavuilla.
näyttelykalenteri:
30.08.12 PKK lk hevosorit, Seppele HY 20.09.12 PKK lk hevosorit, Vecno Stud EO-sert 02.09.12 MSY Match Show, Terälän talli 29.09.12 PKK lk hevosorit, Latun Talli BIS2 KTK-sert |
kisakalenteri:
16.08.12 VSR HeA 4/24 15.08.12 VSR VaB 1/15 17.08.12 VSR VaB 2/15 22.08.12 VSR HeA 1/12 23.08.12 VSR VaB 1/14 29.08.12 KRJ CUP HeA 6/445 29.08.12 Mêl Seren KRJ HeA 29.08.12 Mêl Seren KRJ VaB 3/31 30.08.12 Mêl Seren KRJ VaB 5/31 29.08.12 Mêl Seren ERJ 100cm 4/25 30.08.12 Mêl Seren ERJ 100cm 2/25 14.09.12 Karman Suomenhevoset KRJ VaB 6/40 15.09.12 Karman Suomenhevoset KRJ VaB 4/40 20.09.12 Fiktio KRJ VaB 5/60 21.09.12 Viehättävä KRJ VaB 2/50 21.09.12 Viehättävä KRJ VaB 2/50 |
Varustekaappi
Ruokinta
aamu: Racing builder mix 1l, Pellavansiemenrouhe 0,5l, Mineral Plus 1dl, Racing BE-Vimin 10ml päivä:Racing builder mix 1l, Pellavansiemenrouhe 0,5l, Racing Energoil 1dl ilta: racing builder mix 1l, Racing Energoil 1dl, Mineral plus 1dl Aamulla ja päivällä heinät ulos! |
Viikko-ohjelma
ma: koulutreeni + käyntimaasto ti: kevyt juoksutus + maasto ke: koulu/estetreeni to: maasto pe: vapaa la: koulutreeni su: estetreeni + käyntimaasto |
Valmennukset:
06.06.12 Kouluvalmennus, valmentaja Katerina
Tulitte Pasin kanssa kentälle ja kaikesta näki, että ori oli täynnä energiaa. Sen kyljet kohoilivat nopeaan tahtiin, turpa värähteli hieman ja jalat steppasivat maata. Sait sen kuitenkin hallittua hyvin ja pian olitkin selässä. Aloitit kävelemällä muutaman kierroksen, jonka jälkeen oli verryttelyn aika ravissa. Pasi meinasi mennä liian lujaa ja kompastua omiin jalkoihinsa, mutta pieni väistötehtävä sai sen hieman rauhoittumaan ja keskittymään työntekoon. Kun ori alkoi keskittyä saatettiin nostaa vaikeusastetta ja nostit laukan. Ensimmäiset pari kierrosta menivät Pasin saamiseen taas kuulolle, mutta sen jälkeen tehtävä alkoi sujua. Teit lyhyellä sivulla laukkavoltin ja pitkillä sivuilla vuorotellen lisäsit ja hidastit laukkaa. Kun tehtävä meni mielestäni hyvin siirsit Pasin takaisin raviin ja otit loppuun vielä hieman väistöjä ja muutamia ympyröitä. Energinen ori oli selvästi innostunut laukkatehtävästä ja saitkin tehdä paljon enemmän töitä sen saamiseksi kuulolle nyt kuin ennen laukkaa. Loppujen lopuksi valmennus sujui hyvin ja Pasi sai keskityttyä työn tekoon kaahaamisen ja ratsastajan ohjeiden ignooraamisen sijaan. Sinä onnistuit pitämään istuntasi hyvänä hevosen heilahtelusta ja tahdinmuutoksista huolimatta ja kevyet avut riittivät hyvin orille.
06.08.12 Estevalmennus, valmentajana Katerina
Olin koonnut pari estettä kentälle jo valmiiksi ja viimeistelin ne samalla, kun nousit Pasin selkään. Tänään ori näytti jopa energisemmältä kuin eilen ja sen silmät tuijottivat esteitä kuin kysyen “Jes, tätä me ei yleensä tehdäkään, eikös tän juju ole juosta noi niin lujaa kuin mahdollista kumoon?”. Toiselle pitkälle sivulle nousi 80cm lankkueste, jonka eteen oli nostettu vanerille maalattu possu. Päätyyn taas olin rakentanut metrin pystyn, jossa roikkui oudokkeena muutama huppari. Aloitit itsenäisellä verryttelyllä ja hyppäsit samalla pientä ristikkoa. Pasi ei meinannut pysyä käsissäsi, vaikka käytit taitavasti puolipidätteitä ja niinpä pyysin sinua siirtymään pääty-ympyrälle. Kun ori oli hieman purkanut energiaansa pyysin sinua hyppäämään ristikon vielä kerran, jotta näkisin millainen Pasin hyppytyyli on. Ori hyppäsi kauniin pyöreän hypyn, vaikka kaahasikin hieman liian lähelle. Tosi koitos seurasi, kun pääsit kokeilemaan lankkua, joka sinivihreänä - ja possukoristeineen - sai Pasin höristämään korviaan järkyttyneenä. Ohjasit orin hyvällä tiellä esteelle ja pienellä oikeaan kohtaan ajoitetulla pohjeavulla se hyppäsi juuri oikeasta kohdasta ja kauniin ilmavarallisen hypyn. Sinua nauratti ja Pasi ei kuulemma ikinä hyppää näin tyylikkäästi. Ajattelin koetella onneani vielä hieman lisää ja pyysin sinua hyppäämään pystyn. Tällä kertaa kaikki ei mennyt aivan nappiin ja puomit putosivat kolisten. Sinä kuitenkin pysyit selässä. Vielä muutama onnistunut hyppy ja se valmennus oli siinä. Olit saanut Pasin todella hyvin hyppäämään ja apusi olivat jälleen toimineet. Orikin oli lopussa osannut asettaa jalkansa oikeaan kohtaan, joten oli hyvä lopettaa, jotta kaikille jäisi positiivinen mieli.
07.09.12 Kouluvalmennus - valmentajana alhippa alhippa(at)gmail.com
Ratsukko oli valmiiksi hyvin verrytellyn valmennusta varten ja pääsimmekin heti asiaan. Aloitimme siirtymisillä ensin ravissa - kootturavi, keskiravi- jotka sujuivat mallikkaasti, vaikka ajoittain ori oli hieman kuumaa sorttia. Ratsastaja selässä kuitenkin pysyi tyynenä ja rauhallisena avuiltaan, jonka avulla ori alkoi asettumaan ratsastajan alle paremmin. Teimme siirtymisiä myös käynnissä sekä laukassa, joista laukka oli hievenen vahvempaa, mutta käyntikin on kehityskelpoista harjoittelulla. Siirtymisien jälkeen aloitettiin avo- ja sulkutaivutusharjoitukset. Molemmissa ori oli ajoittain alkuun turhan taipunut, mutta huomautettaessa ratsastaja sai oria suoristettua sopivasti. Asetuksen kanssa täytyy olla tarkkana, ettei
taivuta oria liikaa. Peiliä kannattaa käyttää hyväkseen aina, mutta varsinkin treenatessa itsenäisesti, jotta pystyy korjaamaan virheet mahdollisimman pian niiden ilmettyä. Loppuun otimme muutamia laukanvaihtoja askeleessa kolmikaarisella kiemurauralla keskihalkaisijaa ylittäessä. Orin vaihdot ovat napakoita ja lennokkaita, ja aivan ratsastajansa ansiosta, joka työskentelee selässä motivoituneesti.
06.06.12 Kouluvalmennus, valmentaja Katerina
Tulitte Pasin kanssa kentälle ja kaikesta näki, että ori oli täynnä energiaa. Sen kyljet kohoilivat nopeaan tahtiin, turpa värähteli hieman ja jalat steppasivat maata. Sait sen kuitenkin hallittua hyvin ja pian olitkin selässä. Aloitit kävelemällä muutaman kierroksen, jonka jälkeen oli verryttelyn aika ravissa. Pasi meinasi mennä liian lujaa ja kompastua omiin jalkoihinsa, mutta pieni väistötehtävä sai sen hieman rauhoittumaan ja keskittymään työntekoon. Kun ori alkoi keskittyä saatettiin nostaa vaikeusastetta ja nostit laukan. Ensimmäiset pari kierrosta menivät Pasin saamiseen taas kuulolle, mutta sen jälkeen tehtävä alkoi sujua. Teit lyhyellä sivulla laukkavoltin ja pitkillä sivuilla vuorotellen lisäsit ja hidastit laukkaa. Kun tehtävä meni mielestäni hyvin siirsit Pasin takaisin raviin ja otit loppuun vielä hieman väistöjä ja muutamia ympyröitä. Energinen ori oli selvästi innostunut laukkatehtävästä ja saitkin tehdä paljon enemmän töitä sen saamiseksi kuulolle nyt kuin ennen laukkaa. Loppujen lopuksi valmennus sujui hyvin ja Pasi sai keskityttyä työn tekoon kaahaamisen ja ratsastajan ohjeiden ignooraamisen sijaan. Sinä onnistuit pitämään istuntasi hyvänä hevosen heilahtelusta ja tahdinmuutoksista huolimatta ja kevyet avut riittivät hyvin orille.
06.08.12 Estevalmennus, valmentajana Katerina
Olin koonnut pari estettä kentälle jo valmiiksi ja viimeistelin ne samalla, kun nousit Pasin selkään. Tänään ori näytti jopa energisemmältä kuin eilen ja sen silmät tuijottivat esteitä kuin kysyen “Jes, tätä me ei yleensä tehdäkään, eikös tän juju ole juosta noi niin lujaa kuin mahdollista kumoon?”. Toiselle pitkälle sivulle nousi 80cm lankkueste, jonka eteen oli nostettu vanerille maalattu possu. Päätyyn taas olin rakentanut metrin pystyn, jossa roikkui oudokkeena muutama huppari. Aloitit itsenäisellä verryttelyllä ja hyppäsit samalla pientä ristikkoa. Pasi ei meinannut pysyä käsissäsi, vaikka käytit taitavasti puolipidätteitä ja niinpä pyysin sinua siirtymään pääty-ympyrälle. Kun ori oli hieman purkanut energiaansa pyysin sinua hyppäämään ristikon vielä kerran, jotta näkisin millainen Pasin hyppytyyli on. Ori hyppäsi kauniin pyöreän hypyn, vaikka kaahasikin hieman liian lähelle. Tosi koitos seurasi, kun pääsit kokeilemaan lankkua, joka sinivihreänä - ja possukoristeineen - sai Pasin höristämään korviaan järkyttyneenä. Ohjasit orin hyvällä tiellä esteelle ja pienellä oikeaan kohtaan ajoitetulla pohjeavulla se hyppäsi juuri oikeasta kohdasta ja kauniin ilmavarallisen hypyn. Sinua nauratti ja Pasi ei kuulemma ikinä hyppää näin tyylikkäästi. Ajattelin koetella onneani vielä hieman lisää ja pyysin sinua hyppäämään pystyn. Tällä kertaa kaikki ei mennyt aivan nappiin ja puomit putosivat kolisten. Sinä kuitenkin pysyit selässä. Vielä muutama onnistunut hyppy ja se valmennus oli siinä. Olit saanut Pasin todella hyvin hyppäämään ja apusi olivat jälleen toimineet. Orikin oli lopussa osannut asettaa jalkansa oikeaan kohtaan, joten oli hyvä lopettaa, jotta kaikille jäisi positiivinen mieli.
07.09.12 Kouluvalmennus - valmentajana alhippa alhippa(at)gmail.com
Ratsukko oli valmiiksi hyvin verrytellyn valmennusta varten ja pääsimmekin heti asiaan. Aloitimme siirtymisillä ensin ravissa - kootturavi, keskiravi- jotka sujuivat mallikkaasti, vaikka ajoittain ori oli hieman kuumaa sorttia. Ratsastaja selässä kuitenkin pysyi tyynenä ja rauhallisena avuiltaan, jonka avulla ori alkoi asettumaan ratsastajan alle paremmin. Teimme siirtymisiä myös käynnissä sekä laukassa, joista laukka oli hievenen vahvempaa, mutta käyntikin on kehityskelpoista harjoittelulla. Siirtymisien jälkeen aloitettiin avo- ja sulkutaivutusharjoitukset. Molemmissa ori oli ajoittain alkuun turhan taipunut, mutta huomautettaessa ratsastaja sai oria suoristettua sopivasti. Asetuksen kanssa täytyy olla tarkkana, ettei
taivuta oria liikaa. Peiliä kannattaa käyttää hyväkseen aina, mutta varsinkin treenatessa itsenäisesti, jotta pystyy korjaamaan virheet mahdollisimman pian niiden ilmettyä. Loppuun otimme muutamia laukanvaihtoja askeleessa kolmikaarisella kiemurauralla keskihalkaisijaa ylittäessä. Orin vaihdot ovat napakoita ja lennokkaita, ja aivan ratsastajansa ansiosta, joka työskentelee selässä motivoituneesti.
Päiväkirja
28.09.12 Wuhuu, nyt voidaan Pasin kanssa osallistua seuraavaan KTK-tilaisuuteen! Muutoin ollaan otettu viime aikoina aika iisisti, itse olen ollut kiireinen, joten tallityttömme Bea on huolehtinut Pasin säännöllisestä liikuttamisesta. Syksy on saapunut ja sen myötä taas innostusta edetä niin Pasin kuin muidenkin hevosten kanssa iloisesti eteenpäin.
14.09.12 Pasilla oli palkattu kisaaja, joka kiersikin voitokkaasti monen KRJ:n alaisten VaB-luokissa sijoituksille asti. Kyllä nyt on omistajan helppo hymyillä! Tosin lastauksen kanssa on ollut muutamaan otteeseen ongelmia, ja ori on rikkonut uuden, kalliin ja hienon sadeloimensa riehuessaan tarhassa, joten kyllä se hymy hyytyy pikkuhiljaa hangonkeksilläkin. Jotta vaikeudet eivät loppuisi heti alkuunsa, otetaan seuraavaksi työn alle esteet. En nimittäin tohtisi paketoida ponia ihan pelkäksi kouluratsupaketiksi.
08.09.12 Olimme toissapäivänä kouluvalmennuksessa, joka sujui oikein mainiosti. Ori sai myöskin sukuselvityksen, ja aikamoisia tapauksia sitä herran suvusta löytyykin! Lähiaikoina tarkoituksena olisi taas kiertää muutamat kisat, ja jännittyneenä odotellaan, josko PKK:n näyttelyistä kohtapuoliin lohkeaisi se KTK-serti!
29.08.12 Olen puuhastellut Pasin kanssa viime aikoina aika paljon. Oikeastaan vähän toistenkin hevosten kustannuksella. Ollaan kierretty näyttelyissä ja kisoissa, enkä voi muuta kuin virnistellä. Pasi on ylittänyt itsensä saamalla 2 EO-sertiä, sijoituksia koululuokissa - ja mikä uskomattominta - myös 100cm esteluokissa. Ilmoitin Pasin mukaan ainoastaan sen vuoksi, että ori saisi rutiinia ja yritystä, mutta hevonenhan osasi hypätä! Miksi tätä ei tapahdu niin usein kotikentällä? Oli miten oli, tästä on hyvä jatkaa.
14.09.12 Pasilla oli palkattu kisaaja, joka kiersikin voitokkaasti monen KRJ:n alaisten VaB-luokissa sijoituksille asti. Kyllä nyt on omistajan helppo hymyillä! Tosin lastauksen kanssa on ollut muutamaan otteeseen ongelmia, ja ori on rikkonut uuden, kalliin ja hienon sadeloimensa riehuessaan tarhassa, joten kyllä se hymy hyytyy pikkuhiljaa hangonkeksilläkin. Jotta vaikeudet eivät loppuisi heti alkuunsa, otetaan seuraavaksi työn alle esteet. En nimittäin tohtisi paketoida ponia ihan pelkäksi kouluratsupaketiksi.
08.09.12 Olimme toissapäivänä kouluvalmennuksessa, joka sujui oikein mainiosti. Ori sai myöskin sukuselvityksen, ja aikamoisia tapauksia sitä herran suvusta löytyykin! Lähiaikoina tarkoituksena olisi taas kiertää muutamat kisat, ja jännittyneenä odotellaan, josko PKK:n näyttelyistä kohtapuoliin lohkeaisi se KTK-serti!
29.08.12 Olen puuhastellut Pasin kanssa viime aikoina aika paljon. Oikeastaan vähän toistenkin hevosten kustannuksella. Ollaan kierretty näyttelyissä ja kisoissa, enkä voi muuta kuin virnistellä. Pasi on ylittänyt itsensä saamalla 2 EO-sertiä, sijoituksia koululuokissa - ja mikä uskomattominta - myös 100cm esteluokissa. Ilmoitin Pasin mukaan ainoastaan sen vuoksi, että ori saisi rutiinia ja yritystä, mutta hevonenhan osasi hypätä! Miksi tätä ei tapahdu niin usein kotikentällä? Oli miten oli, tästä on hyvä jatkaa.
TROLLBY ON VIRTUAALITALLI - TROLLBY IS A SIM GAME STABLE
kuvien ja tekstien copyrigt Trollby/Fluttershy
kuvien ja tekstien copyrigt Trollby/Fluttershy